sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Sitten ne koltut


Ensin kakut ja sitten koltut. Miulla on päässä pyörinyt jo pitkään ajatus muutamasta koltusta. Toinen on jo siinä vaiheessa, että kaavat on piirrettynä ja kangas kutistettuna. Sitä väsään keskiviikkoisin kansalaisopiston ompeluryhmässä. Toinen koltuista on työn alla kotosalla. Molempien ideat on lähtöisin joululahjaksi saamastani kirjasta Ihanat mekot ja tunikat. Kirja on loistokas, mutta siinä on pulmana mittataulukko. Taulukko lienee suunnattu kaukoitään paremmin kuin tänne Pohjolaan. Isoin koko on L, jossa rinnanympärys on 92 cm. Mie en ollut sen kokoinen edes syntyessäni. Haastetta tuo siis kaavojen muuttaminen norsun mittoihini. Onneksi keskiviikkona sen hoitaa ompeluksen opettaja. Kotona saan itse turata parhaani mukaan.


Tämä mustavalkoinen puuvillainen siksak-kangas on se, mikä tulee keskiviikkona tehtävään kolttuun. Luulen, että sen kohdistamisessa ja leikkaamisessa vilisee raidat vaan silmissä.




Harmaasta trikoosta tulee puolestaan kuvan kolttu. Edessä on 5 laskosta, jotka ohjeen mukaan jokainen olisi 6cm leveitä. Koska kalkuleerasin väärin (ylläri!), on kolme laskosta asiankuuluvat 6 cm ja loput kaksi 4 cm. Sattuuhan näitä. Kolttu olisi nyt kaulusta ja hihan suiden ja helman kääntöä vaille valmis. Voip olla, että jätän ne huomiseen, ko kello on jo paljon (kiitos kesäajan) ja huomenna töitä, yngh.

Ai niin, syötiinhän me toki. Ompelun (minä) ja tuntisuunnitelun (hän) lomassa kanasalaattia, paahdettuja kirsikkatomaatteja ja mozzarellakuorrutettua patonkia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti