maanantai 28. maaliskuuta 2011

I < 3 mojito !




Kun lauantaina kierreltiin hänen ja Hookotin kanssa kylillä, löysin sattumalta loistokkaan uuden hajuveden, Kenzon tuoksun nimeltään Eau de fleur tea. Parasta tässä uudessa hajuvedessä on, että se tuo aivan mieleen MOJITOT ! Ja sehän on tietenkin miun suosikki alkkomahoolieväs. Olen jo muutaman viimeisen viikonlopun aikana virittäytynyt kesälomatunnelmiin (enää pojat 10 viikkoa ja lauletaan Suvivirttä) mojitojen kans. Parhaimpia ne tietenkin on Berliinissä, mutta kaikki muutkin kyllä maistuu.

Ostin hajuveden siltä seisomalta. En esim. käynyt katsomassa muista puodeista, onko se yhtä hinnakas siellä. Saatikka odottanut kesäistä Ranskan matkaa ja ostanut tuoksua kentältä. Sieltä saatan kyllä tarvita jo uuden pullon, koska pitänee peittää mojitojen maistelut ihanalla, uudella hajuvedelläni.



Nämä mojitot on juotu Berliinissä viime elokuussa Kastanienalleen ja Mauerparkin välisen kadun intialaisessa. Mauerparkissa seottiin hänen kanssa kaikesta kirpputori- ja käsityöjutuista. Oli hiton kuuma ja paljon paljon ihmisiä. Sitten yllätti hiuko ja intialainen tuli vastaan kuin tilauksesta. Söin muistaakseni kasvispyöryköitä soossissa, oli hyvää. Ennen kaikkea join.




Sitten kun päivä kääntyi iltaan ja siitä edelleen yöksi, menimme muutaman sadan metrin päähän jatkamaan mojitoja ja mojitoja. Täältä sai kylän parhaimmat drinkit! Tualetti oli tenhoava tai sitten ne lukuisat juomat sai silmät lukemaan seinistä ja pikkuhousuautomaatista mitä vaan ja hihittelemään.




Lopulta kampeuduimme dönerien kautta ratikalla kotikolon ovelle. (kuvitelkaa, siellä ratikat kulkee läpi yön!)

Se on ollut yksi eloni hauskimmista ja parhaimmista päivistä. Kippis Toverit ja suihkaus Kenzoa vieköön meidän takaisin kuumaan ja vapaaseen Berliiniin!

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Sitten ne koltut


Ensin kakut ja sitten koltut. Miulla on päässä pyörinyt jo pitkään ajatus muutamasta koltusta. Toinen on jo siinä vaiheessa, että kaavat on piirrettynä ja kangas kutistettuna. Sitä väsään keskiviikkoisin kansalaisopiston ompeluryhmässä. Toinen koltuista on työn alla kotosalla. Molempien ideat on lähtöisin joululahjaksi saamastani kirjasta Ihanat mekot ja tunikat. Kirja on loistokas, mutta siinä on pulmana mittataulukko. Taulukko lienee suunnattu kaukoitään paremmin kuin tänne Pohjolaan. Isoin koko on L, jossa rinnanympärys on 92 cm. Mie en ollut sen kokoinen edes syntyessäni. Haastetta tuo siis kaavojen muuttaminen norsun mittoihini. Onneksi keskiviikkona sen hoitaa ompeluksen opettaja. Kotona saan itse turata parhaani mukaan.


Tämä mustavalkoinen puuvillainen siksak-kangas on se, mikä tulee keskiviikkona tehtävään kolttuun. Luulen, että sen kohdistamisessa ja leikkaamisessa vilisee raidat vaan silmissä.




Harmaasta trikoosta tulee puolestaan kuvan kolttu. Edessä on 5 laskosta, jotka ohjeen mukaan jokainen olisi 6cm leveitä. Koska kalkuleerasin väärin (ylläri!), on kolme laskosta asiankuuluvat 6 cm ja loput kaksi 4 cm. Sattuuhan näitä. Kolttu olisi nyt kaulusta ja hihan suiden ja helman kääntöä vaille valmis. Voip olla, että jätän ne huomiseen, ko kello on jo paljon (kiitos kesäajan) ja huomenna töitä, yngh.

Ai niin, syötiinhän me toki. Ompelun (minä) ja tuntisuunnitelun (hän) lomassa kanasalaattia, paahdettuja kirsikkatomaatteja ja mozzarellakuorrutettua patonkia.

Kuten ehkä...

tarkkasilmäiset lukijani ovat huomanneet, blogini osoite on hiukan muuttunut. Tällä kertaa oikeaan muotoon. Saittui pieni typo blogini osoitetta kirjottaessa, mutta nyt kaik on taas reilassa.

Meillä on töissä perjantaisin kiertävä kahvivuoro ja viime perjantaina oli miun vuoro järjestää ne. Koska edellisen viikon kokeilukakku meni aivan hutelikkoon, päätin luottaa vanhaan kunnon Pätkis-kakkuun. Sen rinnalle tekasin myös omenarahkapiirakan, joka oli ehkä suurempi menestys kuin Pätkis-kakku. Tässä kuitenkin maailman helpoimman kaukun ohje.

Kakun pohjaan tulee
5 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta
150 g voita
2 dl maustamatonta jogurttia
4 pätkistä (mie laitoin pussillisen)
3 munaa

Kuorrutus
170 g suklaata
n. 50g voita

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi ja lisää sinne pätkikset, sekoita tasaiseksi. Lisää rasvan sekaan jogurtti ja munat. Lisää tämä seos kuiviin aineisiin ja sekoita (ei tarvihe vatkuloida koneella). Laita voideltuun kakkuvuokaan ja paista 175 astetta n. 35-45 min. Kumoa kypsä kakku ja levitä päälle vesihauteessa sulatettu suklaa + voi. Koriste niinku mieles tekköö. Mie raastoin valkosuklaata päälle.

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Viikonloppuna

Olen saanut kauan kadoksissa olleet energiat tehdä asioita takaisin. Tämän johdosta kaavailin viikonlopulle melkosen listan asioita joita olisi pitänyt keretä tehdä. Listalla oli aivan uudenlainen kakku, koltun ompelua, uusia ruokia ja tietysti vähän siivousta ja uusien kirpparilöytöjen putsailua ja niille paikan etsimistä. Viikonlopun ollessa rajallinen, en kerennyt tehdä listasta kaikkea ja se vitutti. Unohdan niin usein eli aina, että asetan itselleni mahdottomia tavotteita ja sitten stressaan kun en täytä tavotteitani. Pahinta kaikista, en osaa nauttia tekemisestä ja aikaan saannoksistani, kun on olo etten kerkeä tehdä kaikkea. (taidan taas tällä menolla hukata ne energiani jonnekkin.)

Se uudenlainen kakku aiheutti taas perinteiset kakkuraivarit ja sen kakun ollessa täysfiasko, en vielä pysty erittelemään mikä meni pieleen, mutta ehkä joku päivä :). Mutta sain mie jotain hyvää ja onnistunuttakin aikaiseksi. Tein linssikeittoa ja sen kanssa Coca-leipää. Linssikeiton reseptin sain Tipulta ja se oli paljon parempaa kuin aikaisemmat linssiviritykset. Coca-leivän ohje on joululahjaksi tulleesta Maailman parhaat leivonnaiset-opuksesta.


Coca-leivän pohjaan tulee
3 dl vettä
15 g hiivaa
2 rkl oliiviöljyä
1½ tl suolaa
n. 8 ½ dl vehnäjauhoja

Pohja tehdään kuten perinteinen pizzapohja ja annetaan kohota.

Täyte pitää sisällään
500 g sipulia ja sipulinvarsia
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
300 g tuoretta pinaattia
2 rkl tuoretta tinjamia
1 ½ tl paprikajauhetta
1/4 tl mustapippuria
n. 1 tl suolaa
100g pinjansiemeniä
4 tomaattia

Täyteeseen pilkotaan sipulit, valkosipulinkynnet, pinaatti ja tinjami. Paistetaan pannulla niin kauan, että neste haihtuu. Pohja leivotaan kahdeksi, noin 1 cm paksuksi, kiekoksi. Itse tein kaksi suikulaa, että mahtuivat pellille yhtä aikaa. Täyte levitetään pohjien päälle, päälle laitetaan lohkotut tomaatit ja paahdetut pinjansiemenet. Paistetaan 250 asteessa n. 15 min. Miulla ei ollut pinjansiemeniä, kun en muistanut ostaa ja pinaattiakin oli vain 100g, kun katsoin ohjetta väärin. Mutta silti tuli superhyvää!


maanantai 21. maaliskuuta 2011

Haudi partners!

Tämä blogi kertoo miusta ja puuhailuistani töiden ulkopuolella. Koska työni on henkiseltä puolelta hyvin r a s k a s t a, tarvitsen jotain kepeää, kivaa ja joitain jota voin miettiä silloin kuin vain ja ainoastaan työasiat pyörii piirileikkiä mielessäni.

Tänne olen ajatellut kokoavani kakkusekoilujani, ompeluhässäköitä, sisustus- ja siivousvimmaani ja juttuja satunnaisilta matkoiltani. Ka, ei muuta ku teretulemast mukkaan!